maanantai 18. heinäkuuta 2011

Aamiaiseni kestää n. 4h

Huomenna on siitä jännä päivä, että Naamat-festareiden talkoolaisinfo olisi siinä iltasella. Pitäisi siis aamuisen olon perusteella tehdä päätöstä siitä olinko nyt sitten menossa jo sinne infoon vai pärähdänkö paikalle vasta festareiksi. Kuitenkin yltiöpositiivisena päätin olla perumatta koko osallistumistani. Toisaalta en kyllä ole edes varma onko hippiemotukseni siellä päin maailmaa missä majoitusta tarvitsisin. Hah, ei se haittaa, asioista on turha stressata liikaa etukäteen, eikö totta?

Jokatapauksessa olo on siis tietyllä kierolla tavalla huomattavasti parempi tuon Colitiksen kanssa - paitsi aamuisin. Uskon kyllä, että nuo aamuoireetkin katoavat viikon sisään, jos nyt oikeasti taas kiinnittäisin hiukan enemmän huomiota ruokavalioon. Enkä jaksa nyt puhua enempää tästä terveysasiasta, koska se alkaa melkein olla hallinnassa taas. Ehkä. Mainittakoon vielä, että helteitä on taas luvattu eli henki lähtee. Ihanaa.

Olen löytänyt sipistelykahvikupin kaappien kätköistä. Siihen kovasti olen ihastunut ja rakastunut! Senpä takia aamaishetkeni ovat kestäneet n. 4h tässä hiljalleen kahvia nauttien kauniista kupista. Mikäs siinä toisaalta, näin kesälomalla. Ajattelin, että voisi yrittää saada Okuun matkaan mukaan tuollaisen kupin niin saisi palan rentoa kesämeininkiä sisällytettyä kouluaamuihinsa. On vaan niin fiini olo! Ja kahvikin maistuu jotenkin erikoisen hyvälle.

Tänään pitäisi kipaista kaverille pesemään pyykkiä (kotona ei ole pyykinpesukonetta) ja samalla vilkaista vaatekassi läpi. Jos sieltä kaverin aarteista jotain hienoa löytyisi. Sitä ennen kuitenkin pitäisi poimia mustikoita ja tehdä jonkinasteisia banaani-mustikkamuffinsseja, koska porukat palailevat tänään mökiltä. Niin, ja koska nuo banaanit tuossa pöydällä alkaa mennä hiukan huonoksi. Mantelijauhot tosin loppuivat, joten en itse voi niitä sitten syödä - mitä ikinä päädynkään leipomaan. Vaan haitanneeko tuo. Sen lisäksi pitäisi piipahtaa suihkussa ja päättää värjäänkö tänään hiukset vai vasta festariviikonlopun jälkeen. Puhumattakaan siitä, että nyt n. muutamia minuutteja blogin alkua myöhemmin, olen saanut selvitettyä, että olen tosiaankin huomenna hypähtämässä Jyväskylään, niin pakkaaminen voisi olla ohjelmassa melko oleellinen asia.


"We shall make holes where there is nun" - Ikävöin jo hiukan Kummun kummaa väkeä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti