torstai 31. maaliskuuta 2011

Shootings are over.

And I'm tired as hell though now everything should be OK. In a way.

Having a cider and wondering what life is all about.

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Like a Broken Pint, day 2

Toisin sanottuna päivä, joka ei mennyt ihan aikataulujen ja suunnitelmien mukaan.


Like a Broken Pint, day 1


Toisin sanottuna päivä, jonka johdosta Satu Sadinkangas kehoitti allekirjoittanutta hakemaan teatterikorkeaan. Roar vaan sillekin.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

fgjulhjnfgsdefrtgertujtumnfdgderyutukjhn

Itsenäistyminen on maailman paskinta puuhaa.
Ei, itseasiassa eläminen on maailman paskinta puuhaa.
Syntyminen on maailman huonoin idea.

Ahdistaa ja ärsyttää, kuten niin monta kertaa aiemminkin. Periaatteessa ärsyttää Outokumpu, periaatteessa ei. Eniten ärsyttää se, ettei ihmiset pidä yhteyttä, mutta toisaalta heti peruskoulun päätyttyä olen lähtenyt pois omilta kotinurkilta ja silti siellä on aina ollut kaverit vielä tallella, joten missä on ongelma? Tietenkin sitä tuntee olonsa vähän ulkopuolisemmaksi sinne palatessaan, mutta eipä kukaan minua unohtanut ole. Kai...?

Kyllä vaan, itsekään en ole mikään maailman paras pitämään yhteyksiä, joten on sitä vikaa minussakin. En sitä sano, en todellakaan. Enpä kyllä muista koska viimeksi itse olisin jollekin Kummun ulkopuoliselle kaverille soitellut muuten vain. Äidille soittelin tässä yksi päivä kyselläkseni kuulumisia. Vaan eipä siinäkään puhelussa hirveästi sisältöä ollut. Edes sisällötöntä sisältöä. Kunhan ilmoitin olevani elossa ja tulevani sitten kesäksi porukoiden luokse loisimaan.

Tietenkin asiaan vaikuttaa se, että tulee hengailtua jossain naamakirjassa tyylillä 24/7 niin periaatteessa siinä tulee samalla pideltyä yhteyksiä. Silti sekin tyyli ärsyttää ja suuresti. 

Jos sitä tästä keväästä selviäisi joten kuten kunnialla. Eipä tämä Outokummussa vietettävä aika loppupeleissä ole edes hirveän pitkä eikä oikeasti olisi parempi olo kuitenkaan missään muualla. Tietenkin sitä sitten ottaa päähän, jos tuppaa heittämään henkensä vaikka huomenna. Tosin miksi se minua henkeni heittäneenä ottaisi päähän, sitä en tiedä.

Oi ja yksi asia mikä ärsyttää suuresti tässä maailmassa! En vihaa mitään niin paljoa kuin lausetta "Kyl sä selviit". Keskimäärin ihmisten elämään kuuluu hyvinkin vaikeita asioita, joiden läpi ihminen selviää. HALOJAA! En ainakaan itse tarvitse yhtään ketään kertomaan katastrofaalisessa elämäntilanteessa, että kyllähän minä selviän. Nojoojoo, kai sitä nyt selvitään, kun on aina ennenkin selvitty. Kun avautumisten pointti hyvin harvoin on siinä. Se itse ydin on siinä, että voisi edes hetken olla selviämättä. Saisi ihan rauhassa vain makoilla kainalossa/lattialla/sohvalla/missä ikinä ja voida pahoin. Miksi kukaan ei koskaan anna kenenkään voida pahoin! Jumalauta, miten sitä selviää mistään, jos sitä pitää jo siinä pahoinvointivaiheessa ajatella sitä, että kyllähän minä tästä selviän. Enpäs käykään tätä asiaa läpi ja näitä tunteitani vaan lähdenpäs heti eteenpäin porskuttamaan, koska kyllä minä selviän. EIIIIIIH! Hyvät ihmiset! Opetelkaa lauseen "Nuku sinä rauhassa, minä vartioin maailmaa tämän yön" merkitys.

Henkilökohtaisesti tuo asia saattaa tietenkin ärsyttää ihan vain siitä syystä, että varmaan eniten viljelty lause on aina ollut "Cia selviää mistää vaan". Niin. Että näin. Sen lopputulos saattaakin oli se, että minähän sitten selviän enkä varmana ikinä opi siellä kainalossa ainakaan olemaan. Sekin on muuten ihan helvetin kiva juttu harjoitella kaikkien muiden hyödyllisten taitojen ohessa.

Tietenkin jyrkkä näkemykseni asiaan voi myös johtua siitä, etten ole koskaan itse itselleni antanut kunnollista lupaa olla selviytymättä. Mutta se on ollut hieman mahdotonta, koska ei hirveästi ole tässä elämässä ollut ketään, jonka varaan heittää itsensä. Yksinään sitä on hiukan vaikea lähteä tekemään, koska ei tiedä tulisiko sieltä pahan olon syövereistä enää ikinä takaisin. Ja keskimäärin aika hyvin olen turpaani saanut joka kerta, kun olen urheasti edes yrittänyt muuttaa asennettani tätä asiaa kohtaan. 

Josta päästäänkin siihen, että onko vittumaisempaa tilannetta kuin se, jossa varmasti hirveän moni ihminen voisi päätellä, että tyttö tarvitsee lääkitystä ja hoitoa, mutta vika on kaikissa sellaisissa asioissa, jotka tulisi opetella ihmisten kanssa. Kun tähän yhtälöön lisätään se miten vittumaisia ihmiset oikeasti ovat - omine heikkouksineen ja vahvuuksineen ja kaikenlaisine muine persoonallisuuksineen - on sitä suoraan sanottuna elämänsä kanssa helvetinmoisessa kusessa.

Enkä todellakaan tarkoita etteikö elämässäni olisi hirveän paljon ihania ihmisiä ja jopa Kummusta olen löytänyt aivan mielettömän hienoja tyyppejä. Kysymys ei ole siitä. Kysymys on kai enemmän vain siitä, etten yksinkertaisesti osaa enkä uskalla opetella, koska - kuten jo sanoin - sitten tulee kyllä tunti turpaan, tai ainakin siltä se tähän mennessä on vaikuttanut.

LIKE A BROKEN PINT 

Muuten on ihan mukavaa tehdä tuota projektia luokan kanssa, mutta ihmiset tuntevat olonsa liian helposti turhiksi ja turhautuvat ja henkilökohtaisesti meikäläisellä menee hermo hyvin nopeasti ja vilkkuu käyrät punaisella siinä vaiheessa, kun kaikki on ihme häslinkiä. Periaatteessa yksi syy miksi halusin olla näyttelijä onkin se, ettei sitten tarvitse vaivata pientä päätään 'turhuuksilla' kuvauspaikalla ollessa.

Kai se tästä. Ihan hyvällä mallilla on kuitenkin kaikki ja perjantaina kivasti sai lavastuksia tehtyä, joten eiköhän aikataulussa tulla pysymään. Sen verran ainakin on luottoa meidän ryhmään.

Itseeni en kyllä luottaisi näyttelemisen suhteen, kommunikoinnin suhteen, päänsä kiinni pitämisen suhteen saatika senkään, että saisin nyt tänään sanoitettua kappaleet uusiksi, joille niin lupasin tehdä. *huokaus*

Kesäaika on muuten saapunut, joten ei muutakuin 'in the summertime' vaan bejbet!


Mun alter ego on söpö.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Like a broken pint

In progress.

The script is awesome! (Ofcourse 'cause I was part of writing it...) 
It was so much fun just jump from chair to chair and scream out the dialogue. Then Anni wrote it down using Vuori as our dictionary. Cool! 

Today we have a field trip. Trying to find a wedding gown for Anni! ;) 
Oscar is taking a camera and making a 'making of' from our project! It will be so cool!

What else, what else... Yesterday I was on the radio. Went OK though I didn't know what to talk about. The first time I didn't have any papers with me. So my speeches were all over the place. But I had listeners so maybe it wasn't that bad. Hah.  At least they didn't comment on it... And even Teemu (our producer) didn't kill me. 

On Tuesday we had the IB English exam. I just hate those kind of stupid exams were you need to answer some stupid questions "true" or "false" based on some text. I'm so bad at them. I do understand what the texts are all about but still I just hate those questions 'cause I still get half of them wrong. Which basically proves  that I just don't concentrate which - as I told earlier - is soooooo obviously the main reason life has thrown me in here. Maybe I will learn!

Once again we also needed to write a letter thingy and I got no idea did I do it like it was supposed to. Blah. Besides, there was an aunt and an uncle who had a child!

At the moment I am actually enjoying school. At least almost. I don't know if it's the spring effect or the fact that we actually once again do something. Actually we do things basically every week... Yeeeeeeeeeeeah, so it's the spring effect. I've been able to be on time at school more than I was last year. Because I'm actually awake. Which is nice! But it's not that nice 'cause I'm up around 4.30...

Waiting for today, tomorrow, weekend, next week!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Mies joka tunsi linnut / Man who knew the birds


Genre research thingy we made this week. Genre was thriller.

After all the hating

All that's left is a computer and the morning coffee.

Yippee! Now I can go on with Outokumpu again 'cause I went through all the FUCK THIS PLACE-feelings. Once again. Let's carry on! I will survive!

By the way! I'm sure the key to my survival is the fact I have eaten 4 chocolate bars this week. Aint it a merry ride to be a woman!

lauantai 19. maaliskuuta 2011

:(

Voinks mä jättää koulun kesken ja painuu takas sinne mistä tulinkin!?

Love it!


The album was waiting for me on Friday! How awesome! Love it! Love the cover of the album! Love the songs! Love the lyrics! Love, love, love it!

"I Don’t want to think
I don’t want to breathe
This is my disease
It’ll be there in the morning
will be there when I wake
The same reality"
[Bullets n Octane - My Disease]
Today is Saturday and I should go and buy something I can use to put my posters on the wall. And that's about it for today. I need to come up with something to do. Seriously. Or my head is going to explode. Oh yeah - I should go to the post office and maybe to the drug store also. That made it sound so much better. My Saturday, I mean.

Such a stupid, pointless life I live.
Yeeep... The Man who knew the birds...



sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Live - Love - Listen

Ah! Mistä sen aloittaisin - sunnuntaifiilistelyn.
Kello on 8.45 ja olen hereillä. Ei varmaan huomaa, että on kevät? Ei varmaan huomaa, että pimeällä aikakaudella olisi minkäänlaista vaikutusta allekirjoittaneeseen? Eihän?

Nyt voi taas nauttia elämästä, kun herääkin joskus. Tosin tällä hetkellä alkaa väsyttääkin miltei yhtä nopeasti, mutta siihen liittyvät asiat tulee korjattua niinkin pian kuin huomenissa. Tai siis huomisesta alkaen ja viikon sisällä pitäisi taas olla suhteellisen kunnossa sen väsymyksen suhteen. Luulisin. En mene kyllä vannomaan. Mutta tämä ei nyt yhtään taas liity siihen mitä aioin selittää eli yllättävää kyllä muutaman mukavan musiikkiaiheisen asian ajattelin ilmoille pistää. Olenhan yllätyksellinen ihminen.


HALOO HELSINKI!

Tuossa muinoin törmäsin Haloo Helsingin uuden levyn sinkkulohkaisuun "Kokeile Minua", joka oli aivan järkyttävää kuraa, ainakin ensimmäisellä kerralla kuunnellessa. Eipä se siitä pahemmin parane useammalla kuuntelukerralla, mutta sentään siedettäväksi muuntautui hiljalleen. Lyriikoista tykkään tietyllä kierolla tavalla (käsittääkseni Herra Ylpön käsialaa?) ja videokin on silmää miellyttävä! Alikulkutunnelikohtaus lopussa varsinkin. Eikä siitä ikinä pääse yli kuinka suloinen se Haloo Helsingin Elli onkaan.
Videon voi vilkaista tästä  !

Itse levy "III" ei sitten kyllä jaksanut hetkauttaa niin mitenkään. Ehkä sieltäkin muutama biisi avautuisi oikean fiiliksen ollessa päällä tai jos jaksaisi hiukan keskittyä enemmän, mutta nyt ei kyllä kolahtanut.

CAROLINE

Tämä kappale pitäisi varmaan aloittaa sellaisella tyttömäisellä hihittelyllä ja lämpimällä hymyilyllä ja kaikenlaisella muulla hyvää mieltä kuvastavalla toiminnalla. Muutaman kerran tullut käytyä Carolinen keikalla pääkaupunkiseudulla vielä oleillessani. Ja menisin uudestaan (ja uudestaan ja uudestaan...) milloin tahansa!

Nyt vihdoin ja viimein on tullut levy ulos - ainakin käsittääkseni viime perjantaina taisi olla levynjulkasukeikka -  eikä allekirjoittaneella ole edes varaa ostaa sitä. Toistaiseksi. Siispä en voi edes sanoa levystä mitään! Siitä onko se ehkä sittenkin pettymys  (mitä se ei ole, koska se ei saa olla!) vai ehkäpä jopa parempi kuin osasin odottaa...

Jokatapauksessa, jos joku nyt tätä blogia sattuu lueskelemaan, niin suosittelen tutustumaan kyseiseen bändiin ja jos on mahdollisuuksia niin keikalle kannattaa mennä! Mukavan leppoisaa meininkiä!

Ainiin! Arvatkaapa kahdesti aikooko tämä tyttö mennä sabotoimaan Radio Kuparin "Rökkenrölli Never Dies"-ohjelmaa! Sillä! Promosinkku löytyy Radio Kuparilta. AH HAH HAHHAA! Varokaa Sami, Oona, Kole ja Anni! Vaadin tämän soittoon! Ja tunnetusti, missä on tahto, siellä on tie. Vai mitenkäs se meni...




KIVENLAHTIROCK '11

Kivenlahtirock 2011

Esiintyjät on julkistettu! Eikä siellä ole mitään kovin mielenkiintoista. Kotiteollisuutta en ole nähnyt muutamaan vuoteen, saapa nähdä näkeekö nytkään. Tarkoituksena, kun olisi jälleen päästä talkoolaiseksi - kuten viime vuonnakin - ja nauttia festareista talkoohengessä.

Mutta ah! Katsokaa esiintyjälistaa! Jos talkoolaiseksi pääsen niin vain ja ainoastaan yhden artistin haluan nähdä ja se on Petri Nygård! En osaa kuvitella mitään sen järkyttävämpää, kamalampaa, hirveämpää, kauheampaa tai muutenkaan karmivampaa. Reckless Love tulee hyvänä kakkosena.

Josta mieleeni tulikin kesä...

Turhauttaa tehdä kesäsuunnitelmia. Tai ei oikeastaan, mutta hiukan.
Ensinnäkään töistä on turha haaveilla (no kai nyt, kun en ole oikein paneutunut asiaan edes, mutta siinäkin on sitten miljoona hyvää tekosyytä miksi). Toisekseen kesäkuu ilmeisesti menisi pk-seudulla aika vahvasti, heinäkuu Tampereella (alustavien suunnitelmien mukaan) ja sitten varmaan piipahdettaisiin Suomussalmella ja tultaisiin takaisin Outokumpuun silloin elokuussa.

Kuulostaa liian suunnitelmalliselta ja joku voisi väittää, että kuitenkin tapahtuu vielä jotain yllättävää. Juu ei. Tämä elämä ei mene niin ellei siihen yllätystekijään liitty sairauksien aktivoitumista, sairauksien vittuilua, kehon rappeutumista ja mielenosotusta sekä sairaalareissuja.

En ole negatiivinen. Enkä ole edes suunnitelmallinen ihminen. Oikeastaan haaveilin tässä siitä, että ottaisin vain yhden tuollaisen pienen repun tavaraa mukaan ja sillä eläisin koko kesän. Mitäpä sitä turhaan miljoonia vaatteita mukanaan raahaamaan tai muutenkaan mitään ei-niin-tähdellistä. On se jännä miten aina huomaa pois kotoa lähtiessään, että sitä pärjää loppupeleissä melko pienellä. Ainakin, jos majoittuu toisten luona. Hah!

Maailman turhin info tähän väliin vielä: Ruokavalio on hauska juttu. Etenkin, jos sairastaa CU:ta tai Crohnia tms. Nimittäin! Allekirjoittaneen paino on ollut hiihtolomaviikon ja sitä edeltävän viikon aikana kaikkea 70-76kg välillä. KRÖHHÖM. No, voipahan taas viikon-kahden päästä todeta laihtuneensa n. 6kg, kun vaivautuu syömään kaikkea sallittua eikä mitään tuhmuuksia suuhunsa pistä. Hah. Hauskaa tämä elämä. Oikeastaan, vallan vinkeää! *huoletonta itsetunnonkohottamisviheltely*

Josta tulikin mieleeni: Miksi Rainbown kivennäisvedet ovat kallistuneet!? Ennen maksoivat sen mukavan euron ja nyt euron ja muutamia senttejä. Byhyy! Joudun kuitenkin litkimään niitä koko kesän ja kevään ja oikeastaan niitä pitäisi kyllä tämän tytön litkiä melkein aina veden sijasta, mutta eihän tässä ole varaa tuollaiseen porvariuteen enää! Sniff!

...In the summertime....

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Hiihtoloma. Jännä loma.

Oven takana on zombi! >:(
Mitään en tehnyt, mutta se kai on lomailun ydin!


Suomussalmelle menin.
Poikia kiusasin.
Kissoja, koiria, kanoja, kukkoja, tipuja, lampaita (isoja ja pieniä), lehmiä ja vuohenkin näin!
Lampaat ja lehmät tosin pelkäsi minua.
Vatsataudin sairastin.

Sellaista mukavaa!
Rahatilanteen ryssin tapani mukaisesti, mutta haitanneeko se vielä tässä vaiheessa. Ei! Katellaan sitten... toukokuussa.

Kotiin päästyäni odotti täällä sitten Levykauppa X:stä paketti ja nytpä taidankin korkata Holen Nobody's daughter levyn samalla, kun siivoan kaiken sen mitä jälkeeni jätin ennenkuin lomalle lähdin!

Iloisesti heräsin tänään 7.30, joten kai sitä pitää jotain aikaiseksikin saada... Nimittäin.

Mutta ah miten ihanaa olikaan käydä kaupassa ja ihmetellä mihin katosi pyöreät 40euroa. Ihan vain ruokakauppaan! Kunnes muistin, että ostin juustoa ja teriä. OIJEE! Niihin menikin sitten puolet tuosta saldosta... *murinaa*

Jokatapauksessa, jos sitä tänään jaksaisi olla jopa muutenkin tosi hurja ja käydä vaikka kävelemässä jossain päin Kumpua. Täällä noita vaihtoehtoja on niin paljon!

Ainiin - vielä antaa odottaa itseään Bullets and Octanen levy "In the Mouth of the young"! Kyllä se sieltä postiluukusta kolahtaa tässä lähiaikoina. Jesjes!



Pakko on muuten pistää nyt kyllä tuo Bullets and Octanen "Caving In" video, joka on ihanasti sensuroitu. Henkilökohtainen mielipiteeni saattaisi olla rumasti sanottuna "mitä vittua" ja asiallisemmin ilmaistuna tuo nyt tuntuu olevan jo loukkaus itse taiteilijoita kohtaan. Oikeasti, ei jessus! Sen vielä ymmärtää, että sanat "fuck" ja "bitch" on sensuroitu, mutta miksi "suicide", "whiskey", "shotgun shells"... !? 

Tämä tyttö lähtee nyt imurin ja tiskiharjan varteen!

FIILISTELEMISIIN!!!

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Vacation and gibberish

There is this band called Otep.
I love their songs.
And I just love their music videos.

Especially these:

Otep - T.R.I.C
Otep - Buried Alive

Vacation has started and tomorrow I'm leaving to Kuopio. Then I will hop on a train and go to Kajaani. Then I will get a car ride to Suomussalmi! I'm going to meet my internet family / northern family / second family / whatever you wanna call it. Awesome! Even though the vacation is coming in totally wrong time 'cause it's not that useful to get away from Outokumpu when you actually are not that fed up with it. We'll see how the spring goes... I'm not supposed to go see my friends in Helsinki/Vantaa until the end of spring so... But then again I don't know. Do I see them that much anyway when I'm around there?

Summer is coming also and I'm not that happy about it 'cause I'm allready dying in this appartment! IT'S FREAKING HOT IN HERE!
Anyway I'm not gonna have a job during the summer so I have no clue what to do. I know I need to spend a month in Tampere and that sounds a little bit worrying but then again most of my friends are going to be working during the summer so it doesn't matter that much where I am.

Still it is a long time for the summer so let's not think about that. Today I need to clean up so I can leave my home and still dare to return to it after the vacation.

Oh yeah, the voice stuffs we did! I liked them - especially I like the one we made, heh. The original version was a little bit dissapointing, honestly. Kind of boring!

Hot chick is H O T <3