Radiodokkarin parissa on mennyt ihan mukavasti vaikka en sitä valmiiksi saanutkaan vielä. Nimittäin hajotin pääni sen kanssa ja juuri, kun ajattelin, että homma olisi valmis niin iski sellainen epätoivo, kun näkee mikä kaikki ei sitten siinä toimikaan. Joten aikalisä ja maanantaina loppuun hion sen.
Senpä lisäksi tuli juoksenneltua enemmän tai vähemmän messissä Nurmeksen matskun editoimisessa ja yhtä ääntä siihen vääntäessä. Hiljalleen sekin edistyy vaikka edistyminen tyssäsikin nyt toistaiseksi, koska Hanna lähtee maanantaina Venäjälle. Voivoi, toivottavasti pitävät meidän pienestä ja tärkeästä Hannasta huolta hyvin siellä!
Sitten päädyinkin yövalvojaksi keskiviikko-torstai-yöksi, joka oli elämän luovinta aikaa taas. Annin ja Sonjan kanssa rehattiin koululla ja tanssimattoiltiin. Kirjoiteltiin kivoja lappusia ja saatiin Annin kanssa yksi lauluntynkäkin vihdoinkin melkein loppuun asti sanoitettua. Se laulu ylistää meidän koulun eri linjoja. Kyllä, ylistää. Ollaan Annin kanssa todella paljon sellasia 'ystävyyttä yli linjarajojen'-henkisiä ihmsiä.
Josta tietenkin pääsee siihen, että sen alle parin tunnin unien jälkeisen yön jälkeen olikin fiksua pöhnäisenä päättää alottaa viikonloppunsa siiderihuuruisena. Kuunnellut tässä ainakin nyt viikon Samin hehkutusta, kun hän pääsee katsomaan Evil Dead 2 oikein leffateatterissa! Ja tällä viikolla sattui sopivasti, että paskojen leffojen illassa - jota siis on alkusyksystä alkaen pidetty enemmän/vähemmän aktiivisesti ykkösten kanssa - oli tällä kertaa vuorossa tuo elokuva. Joten nyt olen varustautunut ensi viikon Samin jälkihehkutuksiin. Että tiiän melkein mistä jamppa puhuu...
Ihan vain sekin sillä, että keskiviikosta perjantaihin ollaan Annin ja Samin kanssa sitten kainalokkain kivasti tekemässä Joensuun teatterin jotain haastattelujuttuja. Äänimieheksi sinne sukellan.
Niin siinä meni muuten sitten mukavasti eilinen ilta ykkösten kanssa eksyen Servolle ihmettelemään tanssijoiden ja ääniheebojen rymyämistä. Baareilun sentään jätin väliin, koska oli paljon hauskempaa tulla kotiin ruikuttamaan surkeaa elämäänsä. Joka ei kyllä oikeastaan ole yhtään niin hirveänkauhean surkeaa, mutta kertois nyt joku tuolle mun mielialoja heittelevälle lääkityksellekin sen niin olisi maailmassa rauha ja kaikilla hyvä olla.
Mukavaa on ollut ja on. Ainiin, sitten pitäisi vielä sitä Kanervalan (tai jonkun) koulun juttua suunnitella Jennin ja Annin kanssa, mutta sekin on jo hyvässä vauhdissa. Enemmän tai vähemmän. Tiivistetysti kerrottuna: tehdään siis yhteistyönä 5-6lk kanssa jonkinlainen kuvausjuttu.
(Nyt, kun asiaa tarkemmin mietin niin... taisin lupautua johonkin Jennin juttuunkin äänittelemään jotain!?)
Aivan tajuton pöhnä ja väsymys on, mutta pää pysyy kasassa, koska on ollut mukavasti tekemistä ja mukavasti mukavia ihmisiä! Jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti