lauantai 26. marraskuuta 2011

Väsyttää

Tässäpä väsyttää ja pitäisi nukkua. Mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun laskeudun lepäämään?No alkaa tietenkin pyöriä päässä kaiken maailman MAHDOLLISESTI hyödyllisiä tekstinpätkiä ja ajatuksia liittyen IB-opintoihin. Niin, että ei muuta kuin ylös ja kirjoittamaan. Hohhoijaa...

Nyt oikeasti toivon kivutonta yötä. Jotenkin tuntuu oudolta, että oireet voi päivällä olla aika lailla lamaannuksissa, mutta sitten yöt on yhtä tuskaa. Ääääh... Syöminen on ongelma - iso ongelma ja pitääkin varmaan huomenna metsästää jostain vaaka, että voi taas vähän seurailla miten on tuon painon kanssa käynyt. Se kertoo samalla siitä kuivumisesta nimittäin.

Maanantaina viimeistään taidan suunnata takaisin Tuusniemelle. Siellä voisin sitten vaikka pähkiä vähän IB-juttuja, jos antaa kunto periksi päivässä edes hetkisen. Jees, että saisi jotain tehtyäkin. Itseasiassa ahdistaa paljon vähemmän nuo opinnot kuin mitä oletin tässä tilanteessa tekevän. Varmaan, koska en yksinkertaisesti jaksa stressata siitä, jos tämän terveyden kanssa teen ne päin prinkkalaa. Sitten, jos olisi ollut täysin kunnossa ja kussut kaiken täydellisesti, olisi vituttanut enemmän. Nyt ei ole sitä huolta. Melko ihanaa oikeastaan.

Veikkaan, että presentaatio ainakin menee ihan pyllylleen. Toisaalta en ole ihan varma käykö tuo IS-aihe, jota olen ajatellut, mutta... olkoot. Teen sen silti. RP:n kanssa ajatuksen tasolla on jo tehty tuota suhteellisen paljon, että siinä ei ole oikein muuta kuin pari haastattelua ja kirjoittaa vaan. Sitten, kun niitä portfolio ja leffa-juttuja aletaan tehdä niin... voi tulla kusiset paikat. Heh. Mutta kuten jo totesin - eipähän tarvi stressata niistä, kun on terveys heittänyt häränpyllyä. Siis lähinnä sitä, ettei tarvitse itseltään vaatia paljoa. Jeejee!

Oli kyllä tänään piristävää käydä istumassa pari tuntia (tai no, koomaamassa) kavereiden kanssa. Ihmisten näkeminen se vaan piristää kummasti vaikka ei miusta mitään seurapiirineitosta ollut tällä kertaa havaittavissa.

Nyt yritän saada ajatukset lakkaamaan ja unten maille. Toivoen, että paha olokin menisi ohi ja yö tosiaankin olisi rauhallinen. Huh huh, jännittää melkein.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti