Jos olet menossa festareille - tulee kaatamalla vettä.
Jos on Juhannus - tulee kaatamalla vettä. MUTTA silloin iloitaankin, ettei tule mitään kiinteämpää taivaalta.
Niin - kun on kesä, tulee kesäsateita. Miksi ihmisistä on tullut niin arkoja sateen suhteen? Itsehän olen pomppinut grillailemassa jos jonkinlaisessa räntäsateessa. Tietenkin aina on mukavampaa, jos ei tarvitse hytistä ja tutista sitä makkaraa käristäessä, muttamutta... nuotiot ovatkin sen takia parasta makkaranpaistovälinettä. Lämmittävät mukavasti nimittäin. Vaan en tästäkään paasaisi ellei asia henkilökohtaisesti koskettaisi ja täten myönnä - minustakin on tullut arka sateen suhteen! Taas yksi asia, joka ärsyttää suuresti.
Se toinen oli se kuuluisa jalkojen käyttö... Eilen tosin jaksoin taas käydä köpöttelemässä sen 8-10km kuinka paljon lie tuo perusmatka, jonka aina kävelen. On toimivat jalat vaan niin suuri ilo, ettei toista!Olipa tylsää, joten leikin kännykän kameralla. Siispä lopputuloksena oikealla erittäin kesäinen kuva. Hah! Sänky, jolla makoilee veljen läppäri ja etualalla minä, joka rakastan tuota oranssia takkia ylitse kaiken! MAAILMAN LOISTAVIN KIRPPUTORILÖYTÖ! Maksoi muistaakseni 8e ja sen, kun vetäisen päälleni, olen tuhat kertaa naisellisemman ja aikuisemman näköinen. Ainakin joka toinen kerta. Eipä kyllä sillä, että omistaisin perverssion noita takkeja kohtaan ja yrittäisin niitä kerätä kirppareilta vähän jokaista väriä... Vasta löytyy musta ja vaaleansininen tuon oranssin lisäksi. Niistä tosin molemmat ovat hiukan pieniä. Tumman ja kirkkaanvihreät jos löytäisin, olisin maailman onnellisin!
Jos joku ei vielä huomannut / älynnyt esim. festarikuvista niin hiuksetkin ovat jälleen muuttuneet, mutta miun kohdalla se ei ole oikein raportoimisen arvoinen asia, joten ei siitä sen enempää.
Kovasti yritän lueskella Terry Pratchettin "Maanalainen Elefantti"-kirjaa. Hitaan varmasti. Unohdin pk-seudun kirjastokortin Outokumpuun, joten äitin kortilla lainailin sitten. Hah, parempi olisi siis muistaa ajoissa palauttaa se. Vaan eipä tässä pk-seudulla edes pyöritä enää kuin pari viikkoa!
Otin myös vihdoin ja viimein asiakseni vilkaista sellaisen kirjan kuin BRÄNDÄTYT, mutta ei se nyt ihan vastannut sitä mitä hain. Harmi, koska ajattelin, että siitä olisi ollut jotain hyötyä. Äh.
Eilen sitten vilkuilin käsikirjoitusta, jonka annoin hiukan muhia tässä, jos siihen jotain suuria muutoksia tarvitsisi nyt tehdä, mutta kirjoittajaminäni sanoo, että se on ihan tarpeeksi toimiva. Nerokkaampaa dialogia kaipaisin itseltäni, mutta ehkäpä se elävyys sinkoaa sitten hahmoista muuten. Näine hyvineni alan olla suhteellisen tyytyväinen tuohon muotoon. Ne ongelmat, jotka käsikirjoituksesta tulevat esiin nousemaan, eivät onneksi kosketa kirjoittajaminääni himpun vertaa!
Totesin myös, että tarvitsen uuden vihon. Tosin jossain pitäisi olla piilossa vihkoja ja sen tapaisia vaikka kuinka monta. Siellä Kummun päässä! Häiritsee todellatodellatodella paljon, jos on eri asioita koskevat ideat ja ajatukset samoissa kansissa. Aargh! Siis... esim. käsikirjotusideat ja radioon liittyvät ideat samoissa kansissa. Koska...koska... se on liian sekavaa! Tietenkin ne käyttökelpoisimmat vaativat sitten vielä oman pienen vihkonsa. Tiedättehän - että pysyy ajatukset kasassa ja itse kärryillä missä sitä taas mentiinkään.
Jos sitä lopettaisi tämän täysin teemattoman roskanjauhamisen ja voisi vaikka kertoa, että olen kovasti muutamaan kappaleeseen ihastunut!
Toinen on Bruno Marsin Runaway Baby ja toinen tulee tässä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti