Talkoolaishommat part I lusittu viime viikonloppuna.
Eipä sitä nyt ole taas paljoa sanottavaa. Lämmintä oli, ihmisiä riitti,
ei ollut ainakaan tylsiä hetkiä. Työkaverit olivat jälleen mahtavuutta ja lauantai-iltana olo oli yhtä ihanan limainen/hikinen/hiekkainen/likainen/väsynyt/särkevä kuin perjantainakin.
Hiukan jäi paskempi maku suuhun tältä vuodelta kuin viime vuodelta. Saa nähdä riittääkö intoa enää tuonne suuntaan jatkossa. Mweh.
Ehtipä sitä kuitenkin vilkaista Kotiteollisuuden ja tunnetustihan Hynynen on Suomen kuumin mies. Aijaijaijaijai! Loistavat välispiikit olivat jälleen loistavuutta.
Anniskelualue on nyt jätetty siis taaksepäin ja tänään alkaa talkoolaishommat part II Myötätuulirockissa. Festaritoimistoa kohti käy tieni siellä!
Terveys ei vieläkään ole ystävä (koskas se olisi... joopajoo), lääkitys voisi purra paremmin ja nopeammin. Jos multa kysytään. Ruokavalion maailmassa ihmetellessäni päädyin vihdoinkin kokeilemaan karppaajien sivustolta Oopsien reseptiä ja piru vie! Siinä vasta kätevä pikkusyöminen! Kelpaa suolaisena ja makeana. Ihanaa, nyt on taas ruoka-areenaa laajennettu hiukan ainakin.
Oman lisämausteensa kesään - kuten jokaiseen elämän päivään muutenkin - tuo tietenkin perhe, josta ei tuskin sen enempiä tarvitsee mainita. Lisämausteita, siinä kaikki mainitsemisen arvoinen. Sivumainintana voi tietenkin mainita, että tuntuu, ettei mikään oikeasti koskaan muutu tässä elämässä. En tiedä mitä ihmettä pitäisi tehdä, että oikeasti tapahtuisi MUUTOS!? Yrittänyt kuitenkin kaikenlaista tässä elämän varrella jo, mutta mikään ei muutu... Tai ehkä muuttuukin, mutta liian hitaasti miun makuun? Voi olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti