Mutta! Ihminen koostuu osasista, kuten atomikin.Nyt tästä taitavasti mitään mistään tietämättä, mutta toisin kuin lukiolaiset / ylioppilaat, joiden tiedonhakutaitoja juuri jossain ihme artikkelissa mollatiin, aion amiksen aivoin internetistä selvittää tätä niinsanottua 'varausasiaa'. (Kohta myöskin huomaatte miksi yritän sulkea koko fysiikan kurssin mielestäni. Tämä tulee hyvin, hyvin selkeäksi seuraavien rivien aikana)
Atomi. Se sellainen pienin osajuttunen. On siinä ydin, jota verhoaa elektroniverho. Kas niin, näitä muistan joskus piirtäneeni yläasteella silloin, kun vielä koulussa jopa istuskelin. Jotenkin johonkin liittyi Mikki Hiiri! Järjetöntä minkä mielikuvien kautta voikaan muistaa täysin hyödyttömiä asioita (Kuten rikkihapon kemiallisen kaavan vai mikä lie onkaan muistin vain sen takia hyvin pitkään, koska annoimme eräälle olevinaan toooosi kuumalle jätkälle lempinimen rikkihappo ja sitten sitä kutsuttiin sillä kaavalla tai sitten no, rikkihappona...Hah, voi nuoruus!).
Jos siis vertailemme tässä tosiaan ihmistä ja atomia, niin atomin ydin on positiivinen. Joten olettakaamme tässä lähtökohtaisesti - kuten hyvin moni ihminen yleensä olettaa - että ihmiset ovat pohjimmiltaan ihan positiivisia tapauksia. Siis kukaan ei synny massamurhaajaksi, mutta voi toki sellaiseksi kasvaa.
Kuitenkin atomi - kuten ihmisetkin - ovat perustilassaan täysin (sähköisesti) neutraaleja. Elektroniverhossa sijaitsee negatiivisesti varautuneita hippusia, joita yllättävää kyllä, kutsutaan elektroneiksi. Kas niin, neutraalius syntynee siis elektronien sekä ytimessä olevien protonien määrästä, joka on sama. Lopputulema nolla. Neutraali. Ei sähköisesti varautunut. Ihmisillä sama homma. Pohjimmiltaan hyvä, mutta ulkokuorta nyt vain joutuu jonkin verran kovettamaan, ettei ihan ole hyväksikäytön kohde ihan joka ikisessä käänteessä tämän elämän aikana. Eikö olekin ihan selkeä yhtäläisyys?
Mutta sitten päästäänkin seuraavaan käsitteeseen: Ioni. Ioni, joka on 'sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli'. Jaaha, jaaha, melko mielenkiintoista. Itseasiassa juttu on siis todella simppeli. Atomi, joka on sähköisesti neutraali, luovuttaa tai vastaanottaa elektronin / elektroneja ja täten sitä sitten muututaan positiiviseksi tai negatiiviseksi ioniksi. Voi miten suloista!
Joten, kun meillä on ihminen, jonka ydin on pohjimmiltaan hyvä, mutta ulkokuori täytyy kovettaa niin sitä mukaa sitten minkälaisia esteitä, haasteita, pohdinnan kohteita eteemme tyrkätään, muuttuu ihminen suhtautumaan asioihin varauksella. Joko hänen uskoaan horjutetaan (vert. negatiivinen ioni), jolloin hän joutuu pohtimaan omia käsityksiään musertavalla tavalla tai ehkä tarjous vain on yksinkertaisesti toooodella huonon kuuloinen. Jos jotain aivan liian hyvää on tapahtumassa (vert. positiivinen ioni) - no silloinkin horjutetaan uskomuksia ja kokemuksia, joihin elämä on pohjautunut, mutta lopputulemaa pelätään siksi, että se saattaa olla aivan liian hyvän kuuloinen ja jopa mullistava. Hyvällä tavalla.
Joten siksi ja vain siksi suhtaudumme asioihin varauksella!
Nyt ymmärrän fysiikkaa taas hieman paremmin O_o
VastaaPoistaT. Jenska