Kesäajatuksia

Haluan kyseenalaistaa suomalaisten vilukissojen riemunkiljahdukset tämän kaiken helteen keskellä.Onhan se toki hienoa, että kylmää ja synkkää maata hellii silloin tällöin ylikuumenemisen vaara, mutta mielestäni tämä alkaa mennä jo liian pitkälle. Perusteluiksi kelvatkoon tahmaiset varpaani, jotka ovat jälleen kerran nauttineet hellepäivän iloista. En toki väitä, että silloin olisi naurettavan kuuma, kun joudun pyyhkimään sulanutta asfalttia varpaiden välistä, en toki, mutta saatan syvästi vihjaista siihen suuntaan.

Tietenkin viisaimmat voisivat kehottaa tyttöä käyttämään kenkiä vaan en aivan pureksimatta tätäkään ehdotusta menisi nielemään. On nimittäin sangen mukavaa tallustella lämpimillä kaduilla pitkin kaupunkeja ja tehdä havaintoja asioista, joita muut eivät välttämättä ole huomanneet vaikka olisivat taapertaneet samaa katua pitkin lukemattomia kertoja. Yksinkertaisesti voisin ilmaista asian niin, että suojausta laskiessaan, saattaa kohdata odottamattomia asioita. Ja ne asiat voivat johdattaa vaikka minkälaisiin seikkailuihin.

Oikeastaan tällaisella helteellä sitä toivoisi olevansa filosofi tahmatassujen maailmassa. Kyllä, toisinsanottuna Piisamirotta, joka suuressa viisaudessaan laski karvaisen takamuksensa kakun päälle. Hyvä idea, kuomaseni, hyvä idea. Suosittelisin tätä toimenpidettä syvällisesti itselleni pakastekakun muodossa.

Erityisen ikäväksi tänään koen ajatuksen juoksuni sen vuoksi, etten asu Muumilaaksossa. Siellä sentään helteellä Pikku-Myy löysi laatikollisen outoja siemeniä ja niin kasvoi Muumilaaksoon viidakko yhdessä yössä. Villieläimiä siemenistä ei sentään kasvanut, mutta Haisuli ratkaisi ongelman ja viidakosta tuli täydellinen.En siltikään omassa maailmassani häviä tässäkään kilpailussa vaan totean rauhallisin mielin eläväni aina yhtä lohdullisessa cityviidakossa villieläimineen päivineen.

Guns 'n Rosesia lainatakseni: "Welcome to the jungle / It gets worse here everyday"